Sivusto on tarkoitettu kaikille laulullisesta häpeästä kiinnostuneille.
Laulullinen häpeä tarkoittaa oman lauluäänen kokemista rumana, riittämättömänä, hävettävänä tai huonona. Taustalla vaikuttaa usein virheellinen käsitys siitä, että ei osaa laulaa tai ettei ole siinä tarpeeksi hyvä ja lahjakas. Tämä lukkiuttava uskomus vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen ja aiheuttaa kehollisia lukkoja. Jokainen kuitenkin pystyy kehittämään lauluääntään turvallisessa ympäristössä ja hyvän opettajan johdolla. Häpeän työstäminen ja kehollinen vapautuminen vapauttaa myös lauluääntä ja mahdollistaa laulun ilon löytymisen.
Työpajoista ja yksityistunneista hyötyvät ”häpeästä hiljaiset”: he, joiden lauluääni on tukahdutettu joko koulun laulukokeissa tai muuten elämässä ja jotka haluavat lähteä matkalle etsimään omaa ääntään. Matalan kynnyksen laulutunnit luovat turvallisen oppimisympäristön jokaiselle, joka haluaa vapauttaa ääntään ja uskaltautua laulamaan. Psykofyysinen hengityskouluohjaus hyödyttää mm. stressistä ja fyysisistä kivuista kärsiviä ja toimii myös ensiaskeleina kohti oman äänen löytämistä. Sivuilla oleva tieto hyödyttää myös laulu- ja instrumenttiopiskelijoita, musiikinharrastajia, ammattilaulajia sekä musiikkipedagogeja.
Iris Seesjärvi on laululliseen häpeään erikoistunut laulupedagogi, laulaja ja psykofyysinen hengityskouluohjaaja, joka pitää laululliseen häpeään liittyviä työpajoja ja kursseja sekä luennoi aiheesta. Hän on tutkinut laulullista häpeää opinnäytetyössään (2013), pro gradussaan (2017) ja kirjoittaa siitä Häpeästä hiljaiset -blogissaan. Hän myös valmistelee laulullista häpeää käsittelevää kirjaa. Iris aloitti syksyllä 2021 Turun yliopistossa musiikkitieteen oppiaineessa väitöskirjatutkimuksen aiheenaan häpeä ja häpeänsietokyky suomalaisen klassisen laulajan uralla.
Iris vetää Häpeästä hiljaiset -työpajoja yksin ja yhdessä miehensä Demian Seesjärven kanssa.
Iriksen laulajasivut löydät täältä.
Työpajat
Laulutunnit ja luennot
Yhteydenotto
Itsensä ja oman äänen kohtaamisen mahdollisuus, jota lämpimästi suosittelen.
Mitä tapahtui Häpeästä hiljaiset -työpajan jälkeen? Erään osallistujan tarina
Ammattilaulaja ja musiikkipedagogi:
Luennon parhaimipia puolia oli se, että Iris uskalsi puhua kiusallisista asioista ääneen. Tajusin, että muillakin on samankaltaisia tuntemuksia. Ja se voi joinakin hetkinä ehkä jo naurattaakin. Iris avasi hyvin sitä, ettei häpeän määrä ns. korreloi häpeävän henkilön todellisen laulutaidon kanssa. Suosittelen luentoa kaikkiin musiikkialan oppilaitoksiin.
Inari ja Esa:
5.10.2017 olimme Seinäjoella Häpeästä hiljaiset -luennolla. Luento oli hyvin mielenkiintoinen ja kosketti meitä vaikka emme olekkaan ammattilaulajia. Itse olen uskaltanut laulaa työssäni vanhusten kanssa enkä ole enää niin hävennyt vaikka laulaisinkin joskus väärin. Suosittelemme luentoa kaikille heille, joita laulaminen joskus hävettää!
Iriksen lauluoppilas:
Kävin parin vuoden ajan laulunopetuksessa Iriksen luona Kokkolassa. Jokaisesta tunnista oli valtava hyöty ja sainkin tukea oman aidon ääneni löytämiseen, hengitykseen ja varsinkin äänialani laajenemiseen. Laulutuntien myötä minusta tuli vahvempi ja varmempi esiintyjä. Voin erittäin lämpimästi suositella ammattitaitoista ja sydämellistä laulunopettaja-Iristä!